Digitaaliset työkalut tukevat vuorovaikutusta väylähankkeissa
Väylähankkeissa vuorovaikutustoimilla pyritään tavoittamaan ihmisiä oikea-aikaisesti, tarjoamaan heille riittävästi tietoa hankkeesta sekä saamaan osallisilta palautetta ja tietoja suunnittelun tueksi. Hyvin suunniteltu ja toteutettu, eri kohderyhmät huomioiva vuorovaikutus edesauttaa paremman lopputuloksen saavuttamisessa ja parhaimmillaan lisää hankkeen hyväksyttävyyttä.
Väylähankkeiden vuorovaikutuksessa yleisötilaisuuksilla, sidosryhmätyöpajoilla ja seurantaryhmillä on perinteisesti ollut tärkeä rooli. Niiden kautta tavoitetaan aiheesta kiinnostuneita ihmisiä, joilla on myös aikaa osallistua tilaisuuksiin. Läsnätilaisuuksissa ihmisillä on mahdollisuus keskustella kasvokkain suunnittelijoiden kanssa ja tarkastella suunnitelmaluonnoksia karttojen äärellä.
Viime vuosina yleistyneet etätilaisuudet ovat osaltaan madaltaneet osallistumiskynnystä ja parantaneet osallisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Niiden toteutukseen liittyy kuitenkin omat haasteensa, sillä etätilaisuuksissa viestintä jää usein yhdensuuntaiseksi ja aidon vuorovaikutuksen toteutuminen on haastavampaa.
Yleisö- ja sidosryhmätilaisuudet ovat jatkossakin tärkeä osa vuorovaikutusprosessia. Mutta miten tavoittaa myös niitä osallisia, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua osallistua tilaisuuksiin? Ja miten parantaa suunnitelma-aineistojen havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä?
Entä miten hankkeiden vuorovaikutuksen tukena toimivat digitaaliset työkalut, kuten digiraportti, karttaportaali ja karttapalautekyselyt, havainnekuvat ja -videot ja reaaliaikainen 3D-ympäristö?
Digiraportti tiivistää oleellisen
Digitaalisilla työkaluilla voidaan parantaa laajojen raporttien selkeyttä ja luettavuutta. Esimerkiksi YVA-selostukset laaditaan sekä viranomaisten että kansalaisten käyttöön, jolloin niiden tulee olla sekä yksityiskohtaisia että ymmärrettäviä.
Selaimella luettava digiraportti on tiivis, visuaalisesti laadukas ja helppolukuinen versio varsinaisesta raportista tai selostuksesta. Digiraportin voi toteuttaa esimerkiksi tarinakarttamuodossa, mikä mahdollistaa kuvien, videoiden, interaktiivisten karttojen, 3D-karttojen ja linkkien sisällyttämisen tekstin joukkoon.
Digiraportti on ollut käytössä jo useissa väylähankkeiden YVA-menettelyissä. YVA-selostukset ovat usein laajoja kokonaisuuksia liitemateriaaleineen, joita harva lukee kannesta kanteen. Selostuksen tuottaminen ymmärrettävämpään muotoon esimerkiksi digiraporttina parantaa kansalaisten mahdollisuuksia tiedon saamiseen.
Kartat helpottavat tiedonjakamista
Karttaportaalissa käyttäjä voi tarkastella suunnitelmaa kartalla, liikkua ja tarkentaa lähemmäs kartalla olevia kohteita sekä piilottaa tai tuoda näkyväksi eri karttatasoja. Karttaportaaleja on käytetty esimerkiksi kaavakarttapalveluissa, mutta niiden hyödyntäminen väyläsuunnitteluhankkeissa on ollut vielä suhteellisen vähäistä.
Työkalulla on kuitenkin runsaasti potentiaalia, sillä se mahdollistaa ajantasaisen ja oikea-aikaisen tiedon jakamisen suunnittelusta etenkin pidempään kestävissä suunnitteluhankkeissa ja antaa osallisille mahdollisuuden tutkia kartta-aineistoja itsenäisesti.
Erilaiset karttaportaalit ovat myös hyvä työkalu hankkeen sisäiseen vuorovaikutukseen, mm. suunnittelu- ja lähtötiedon jakamisen ja suunnitteluhankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön tukemiseksi.
Karttapalautekyselyt ovat monissa hankkeissa melko laajasti käytetty ja vakiintunut vuorovaikutuksen työkalu, joka on korvannut perinteisellä tavalla toteutettuja kyselyitä.
Karttapalautekysely mahdollistaa suunnitelmien esittelyn helposti zoomattavalla karttapohjalla myös laajemmissa väylähankkeissa. Osalliset voivat merkitä kartalle paikallistietoa muun muassa huomionarvoisista kohteista, alueen käytöstä ja nykytilasta sekä antaa palautetta suunnitelmaluonnoksista.
Karttapalautekyselyn toteuttajalle on merkittävää hyötyä siitä, että kartalle annetut vastaukset saadaan suoraan paikkatietomuodossa suunnittelijan käyttöön. Kyselyihin voi sisällyttää myös kysymyksiä, jotka eivät ole karttaan sidonnaisia.
Suunnitelmia havainnollistetaan digitaalisesti
Suunnitelmien havainnollistaminen kuvin ja videoin on suunnitteluhankkeissa nykyisin melko yleistä ja paikoin jopa edellytys esimerkiksi maisemavaikutusten arvioimiseksi. Havainnekuvien ja -videoiden avulla on mahdollista visualisoida osallisille, miltä hanke näyttäisi toteutettuna.
Maisemanmuutos on monissa hankkeissa yksi osallisten merkittävimmistä huolenaiheista suunnitteluvaiheessa. Havainnollistamisaineistot auttavat osallisia hahmottamaan maiseman muutosta ja tuovat suunnitelmat kartoilta konkreettisempaan ja helpommin ymmärrettävämpään muotoon. Havainnevideoiden pohjalla on nykyisin mahdollista hyödyntää esimerkiksi dronella kuvattua videomateriaalia suunnittelualueesta.
Perinteisesti havainnekuvat tai -videot on laadittu vain tietyistä valituista kohteista, mikä tuo omat rajoitteensa suunnitelmien tarkasteluun. Reaaliaikaisen 3D-ympäristön avulla suunnitelmia on mahdollista esitellä monipuolisemmin ja käyttäjälähtöisemmin, sillä käyttäjä voi 3D-ympäristössä tarkastella omalta kannalta tärkeänä pitämiään kohteita.
3D-ympäristöjen hyödyntäminen vuorovaikutuksen tukena on väylähankkeissa toistaiseksi ollut vähäisempää, mutta sitä on hyödynnetty hyvin kokemuksin videoiden ja kuvien toteuttamiseen sekä esimerkiksi kaupunkien katuympäristön suunnitteluhankkeissa. 3D-ympäristöjen hyödyntäminen ja pelillisyyden tuominen suunnitteluun on yksi vuorovaikutusta tukevien digitaalisten työkalujen mielenkiintoisimmista jatkokehityskohteista.
Nykyteknologia mahdollistaa hyvinkin tarkkojen pintamallien ja materiaalien esittämisen yhdessä valaistuksen sekä liikegrafiikan kanssa reaaliaikaisessa 3D-ympäristössä. Vaihtoehtoisesti voidaan hankkeen vuorovaikutuksen tueksi luoda paikkatietopohjainen 3D-ympäristö, jonka etuna on käytettävyys esimerkiksi selaimen kautta. Käytettävät työkalut saadaan myös toimimaan yhdessä, jolloin eri suunnitteluosa-alueet saadaan tuotua yhteen.
Digityökalut ovat osa kokonaisuutta
Digitaaliset työkalut voivat osaltaan parantaa suunnitteluprosessin vuorovaikutteisuutta, kun tavoitetaan laajempia käyttäjäryhmiä ja parannetaan suunnitelma-aineistojen havainnollisuutta, saatavuutta ja ymmärrettävyyttä. Erityisen tärkeää vuorovaikutusta tukevien työkalujen hyödyntämisessä on niiden helppokäyttöisyys ja toimivuus. Mikäli näihin liittyy ongelmia, työkalut kääntyvät helposti alkuperäistä tarkoitustaan vastaan ja pahimmillaan vain lisäävät osallisten kielteistä suhtautumista hankkeeseen.
Käyttäjälähtöisyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun työkaluja valitaan ja muokataan hankkeen käyttöön. Osallisten palautetta ja näkemyksiä kerätessä on tärkeää suunnitella ennakkoon, miten kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään suunnittelussa ja tuoda myös raportoinnissa koontia kerätyistä tiedoista ja niiden hyödyntämisestä. Suunnittelijoiden tulisi arvostaa panosta, jonka asukkaat ja muut osalliset ovat valmiita antamaan suunnitelmia kommentoidessaan.
Selvää kuitenkin on, että vain digitaalisia työkaluja lisäämällä ei automaattisesti paranneta hankkeen vuorovaikutteisuutta. On tärkeää suunnitella vuorovaikutuksen kokonaisuus hyvin jo hankkeen alkuvaiheessa ja olla valmis tarvittaessa tekemään muutoksia vuorovaikutussuunnitelmaan hankkeen aikana.
Jokaiseen suunnitteluhankkeeseen tulisi valita juuri kyseiseen hankkeeseen ja eri kohderyhmille parhaiten soveltuvat vuorovaikutuksen ja viestinnän keinot ja työkalut. Tämä tapahtuu usein yhdistämällä monipuolisesti erilaisia keinoja, mikä vaatii suunnittelijoilta myös viestinnän ja vuorovaikutuksen kokonaisuuden ymmärtämistä.
Kokemuksemme mukaan erityisesti monenlaisia näkemyksiä herättävissä hankkeissa vuorovaikutuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, keskusteluun ja kuuntelemiseen – sekä mahdollistaa kokemusta kuulluksi tulemisesta. Vuorovaikutusprosessia ja ymmärryksen lisääntymistä on kuitenkin mahdollista tukea myös digitaalisilla työkaluilla.
Teksti: Heikki Surakka ja Venla Pesonen/Ramboll