Teuvo Taura: Yksityistiellä läpikulkuliikennettä. Kuka maksaa vai maksaako kukaan?
Suomessa yksityisteiden kunnossapito on tieosakkaiden vastuulla. Samoin on myös kunnossapitokustannusten kanssa. Yksityisteiden kunnossapitokustannukset vaihtelevat suuresti.
Teiden, joita pidetään talviaikaan jatkuvasti liikennöitävässä kunnossa ja huolehditaan myös liukkauden torjunnasta, tienpitokustannukset ovat useimmiten 1000-2000 €/km/v, joskus jopa korkeammat. Vaikka tämän tyyppiset tiet saavatkin yleensä kunnanavustusta, jää merkittävä osa kustannuksista tieosakkaiden maksettavaksi.
Yksityisteillä on kuitenkin paljon muitakin käyttäjiä kuin tieosakkaita. Erityisesti läpikulkuteillä saattaa muiden kuin tieosakkaiden käyttö olla jopa suurempaa kuin tieosakkaiden tien käyttö. Vaikka yksityistielaki edellyttää, että säännölliseen yksityistien käyttöön on saatava tiekunnan lupa ja sovittava maksusta, niin näin ei kuitenkaan juurikaan tapahdu. Liekö kyseessä tietämättömyys vai ajatellaanko, että ajetaan niin kauan, kunnes tiekunta puuttuu asiaan. Yksityistielaki antaa myös tiekunnalle mahdollisuuden vahvistaa ulosottokelpoisen tiemaksun säännölliselle ei tieosakas tienkäyttäjälle. Mutta miten tiekunta saa selville läpikulkijoiden yhteystiedot ja todelliset tienkäyttömäärät? Jos peritään yhdeltä, pitäisi pystyä perimään myös muilta, jotta tasavertaisuuden periaate toteutuisi. Tienkäyttäjien selvittäminen, neuvottelut heidän kanssaan sekä laskutuksen hoitaminen vie kohtuuttoman ajan. Moni tiekunta onkin nostanut kädet pystyyn, ihan ymmärrettävästi.
Kuntien yksityistieavustukset on mielestäni tarkoitettu helpottamaan yksityisteiden varressa asuvien tienpitokustannuksia, ei kattamaan muiden kuin tieosakkaiden säännöllistä kulkua. Osa kunnista toki antaa hieman isomman avustuksen läpikulkuteille, mutta avustuksen suuruus vaihtelee kunnittain ja on vaikutukseltaan riittämätön. Tämä epäoikeudenmukaisuus olisi kuitenkin korjattavissa helposti osoittamalla osa valtion yksityistiemäärärahoista niiden yksityisteiden kunnossapitoon, joilla on läpikulkuliikennettä. Tällä hetkellä valtion avustusta myönnetään vain perusparannushankkeisiin. Avustus olisi helppo jakaa kuntien kautta, koska kunnissa on tiedot läpikulkuteistä ja avustuksien maksujärjestelmät valmiina. Uskon, että monet tiekunnat sallivat mielellään muidenkin käyttää tietään, kunhan käytöstä maksetaan. Myös ilmaston kannalta olisi hyvä, että tienkäyttäjien olisi mahdollista valita sopivin reitti, joka yleensä on myös lyhin.
Niin kauan, kun yhteiskunta ei ota vastuulleen tieosakkaiden ylläpitäminen teiden yleistä käyttöä, on säännöllisesti yksityisteitä käyttävien syytä ottaa huomattavasti aktiivisemmin yhteyttä tiekuntiin ja sopia tienkäytöstä sekä maksuista. Säännöllisyyttä yksityistielaissa ei ole määritelty, mutta esim. 2-3 kertaa kuukaudessa on jo säännöllistä käyttöä, puhumattakaan työssäkäyntiliikenteestä.
Teuvo Taura, Suomen Tieyhdistys