Teuvo Taura: Vauhdin hurmaa yksityistiellä.
Monet autourheiluseurat ovat kiinnostuneita järjestämään ralleja yksityisteillä. Ei sinänsä mikään ihme, sillä valtaosa yksityisteistä ovat pinnaltaan hyvässä kunnossa ja teiden geometria on ihanteellinen, sillä mutkia ja mäkiä yleensä riittää. Myös teiden leveys on useimmiten sopiva. Pulmaksi saattaa kuitenkin muodostua luvan saaminen. Tieliikennelain 187 §:n perusteella tien tilapäisestä sulkemisesta päättää tien pitäjä. Mikäli yksityistielle on perustettu tiekunta, tiekunnan asioita hoitaa toimielin joko hoitokunta tai toimitsijamies. Yksityistielaista ei löydy selvää pykälää siitä, tarkoitetaanko tien pitäjällä toimielintä vai tiekuntaa. Tiekunnan toimielin voi yksityistielain 28 §:n perusteella myöntää luvan tien tilapäiseen käyttämiseen, joten siitä voitaneen päätellä, että toimielimellä on myös oikeus tien tilapäiseen sulkemiseen. Toimielin on siis tässäkin tilanteessa paljon vartijana. Oli päätös sitten myönteinen tai kielteinen, niin kritiikkiä helposti tulee. Osa pitää rallia hienona tapahtumana, ehkä muutoin hiljaiselle kylälle. Toiset taas näkevät paikalliselle urheiluseuralle tai kyläyhdistykselle ansaintamahdollisuuden vaikkapa makkaran myynnistä. Mutta usein löytyy myös rallien vastustajia. Syitä voi olla monia. Tehokkaat autot pilaavat tien, kun murskeet lentävät metsään, melu ja pöly häiritsevät ja luonnonrauha järkkyy. Myös oman liikkumismadollisuuden rajoittaminen muutamaksi tunniksi tuntuu pahalta. Ja aiheuttaahan tapahtuma ison määrän päästöjä, kun ralliautojen lisäksi liikkuu moninkertainen määrä katsojien autoja. Kaikkia näitä näkemyksiä voidaan pitää perusteltuina ja oikeutettuina.
Jokaisen tiekunnan on ajateltava luvan myöntämistä oman tiekunnan eli tieosakkaiden näkökulmasta. Vaikka toimielimellä onkin oikeus rallien järjestämisluvan myöntämiseen, ei ole mitään estettä sille, että asiasta päätetään tiekunnan kokouksessa enemmistöperiaatteella, niin kuin muistakin tiekunnan asioista. Tiekunta siis tekisi periaatepäätöksen siitä, saako toimielin antaa lupia rallien järjestämiseen. Tätä toimintatapaa voi vahvasti suositella. Näin tulisi osakkaiden enemmistön tahto huomioitua.
Olen kuullut useammaltakin hoitokunnan puheenjohtajalta myönteistä palautetta siitä, miten hyvin tie on kunnostettu rallien päätyttyä. Mursketta on tuotu ja sen jälkeen tie on höylätty tai lanattu, minkä jälkeen tie on jopa paremmassa kunnossa kuin ennen tapahtumaa. Niin asian pitää tietysti ollakin. Tieosakkaat eivät saa joutua maksumieheksi ulkopuolisten järjestämissä tapahtumissa, vaikka osa tieosakkaista saattaisikin antaa luvan pelkästään siitä ilosta, että pääsee kotinsa ikkunasta seuraamaan kilvanajoa. Toimielimen onkin syytä aina tehdä rallijärjestäjien kanssa kirjallinen sopimus, missä on kerrottu ainakin tien sulkemisen aikataulu, tieosakkaille tiedottamisen tapa ja aikataulu, tien kunnostamisen pelisäännöt ja aikataulu sekä lain edellyttämien ilmoitusten tekeminen rallijärjestäjien toimesta. On selvää, että hyvin hoidettu tapahtuma sekä tien kuntoon laittaminen rallien jälkeen, antaa hyvät lähtökohdat tuleviin sopimusneuvotteluihin.
On myös tilanteita, joissa rallit aiheuttavat paljon liikennettä yksityisteille, vaikka varsinainen pikataival olisikin yleisellä tiellä. Näissäkin tilanteissa rallijärjestäjien on hyvä olla yhteydessä tiekuntien vastuuhenkilöihin, jotta hoitokunta voi tiedottaa tieosakkaita tilapäisesti lisääntyneestä liikenteestä.
Tiekunnan kannattaa tällöin välttää tien hoitotöiden tekemistä isompien ruuhkien välttämiseksi. Mikäli rallien järjestäjä ohjaa pikataipaleen katsomoalueelle liikennettä yksityistien kautta, ovat he velvollisia maksamaan tiekunnalle tienkäyttömaksua. Katsojilta maksua on käytännössä lähes mahdotonta saada.